Hae
The Juurakko journal

Raskauskuulumisia

Raskauskuulumisia

Raskausviikko 37 pyörähtää käyntiin huomenna, se tarkoittaa sitä, että raskaudesta on takana jo 90%! Päiviä laskettuun aikaan on enää 29, aika on mennyt tosi nopeasti!

Pahoinvointi on väistynyt jo kokonaan, olisin varmasti ollut aivan loppu, jos oksentelu olisi jatkunut synnärille saakka. Voinnin kohentuminen on näkynyt paljon siinä miten on jaksanut tehdä enemmän, toki muita vaivoja tullut näille loppumetreille. Harjoitussupistukset pitävät huolen, ettei kauhean pitkiä ulkoiluja tule harrastettua. Mielellään sitä kävis pitkillä kävelylenkeillä ihastelemassa maisemia, mutta tyydytään lähipuistoon ja käsidesiin.

 Neuvolalääkäri oli tuossa viikko takaperin, jossa katsottiin vauvan asento ja painoarvio. Ruttu on hienosti ollut raivotarjonnassa jo viikoista 30 lähtien, potkut tuntuvat hyvin kivuliaasti. Välillä mietin, onko tuon pienen ihmisen mahdollista pusertaa itsensä kyljestä läpi?

Rutulla oli arvion mukaan painoa 2,7kg, joka on keskikäyrällä. Tulee siis hyvin sopusuhtainen vauveli, ellen ala nyt kunnolla herkuttelemaan. Mulla ei ole tässä raskaudessa edes ollut kauheaa herkkuhimoa, mitä oli aikaisemmissa. Toki se pahoinvointi rajoitti mielitekoja aika paljon. Yritän kuitenkin syödä suhteellisen terveellisesti, niin ehkä se synnytyskin olisi helpompi.

Synnytyksen odotus

Synnytys itsessään ei pelota, mutta kyllä se on alkanut jännittämään. Poikkeustilanne vaikuttaa siihen aika paljon, enkä halua synnyttää yksin. Sairaalassa on ammattimaisia kätilöitä ja suurin osa heistä on varmasti ihania, on se kuitenkin aivan erilaista kun siinä vieressä on myös se oma kumppani. Synnytin esikoisen yksin, joten tilanne ei olisi itselle uusi, mutta silloinkaan en ollut yksin omasta halustani.

Kuopuksen synnytystä en kerennyt edes jännittämään, olin tuudittautunut siihen uskoon, että toinen synnytys on paljon ensimmäistä nopeampi ja helpompi. Ei se ollut, ajallisesti kesti paljon kauemmin ja supistukset olivat kipeämpiä. Supistuksen kovuuteen saattoi vaikuttaa oksitosiini, jota sain nopeuttamaan synnytyksen etenemistä. Saa nähdä, minkälainen tämä kolmas synnytys on. Toivon nopeaa, helppoa ja suhteellisen kivutonta, mutta kuka näitä toiveita on ennenkään kuunnellut? Jännityksellä odotetaan, pidetään silti mieli positiivisena! Vai mitä?

Saatat olla myös kiinnostunut näistä:

Kotikoulu

Ihana, kamala raskaus

Keskenmeno

Raskauskuvaukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *