Hae
The Juurakko journal

Kun esiteini(ys) saapuu taloon

Luulin tosiaan, että esiteiniyttä olisi saanut odotella vielä muutamia vuosia. Eikös esiteinit ole jotain 12-vuotiaita? Miten maailma on muuttunut jo niin paljon, että esiteiniydestä kärsii jo kahdeksan vuotiaat? En kerennyt yhtään henkisesti valmistautumaan tähän kaikkeen, miten olisin voinut? Luulin tosiaan, että esiteinivaihe olisi vasta vuosien päästä.

MAJAKAPHOTOGRAPHY

MAJAKAPHOTOGRAPHY

Miten esiteini kommunikoi

Esiteini ei kommunikoi, tai jos hän jotain sanoo se on provosointia. On vanhemman syy, miksi hän ei löydä kaapistaan mitään vaatteita. Vaikka hän juuri ne edellisenä iltana kippasi kaikki lattialle, on myös vanhempien vika, jos ystävät välillä härnäävät.

Järkipuhe ei auta, vaikka kuinka juurta jaksaen kerrot miksi on hyvä juttu laittaa kaikki tavarat oikealle paikalle. Miten se helpottaa esiteiniä itseään, hän ei tee palveluksia siinä meille, vaan itselleen. Puolessa välissä rauhallista monologia huomaat, miten toinen on korkeintaan päässyt uusia tasoja puhelimen peleissä läpi ja vastaus kaikkeen on ”ihan sama” tai ”emmä tiiä”.

oliver

Ongelmatilanteet

Olemme huomanneet monia tilanteita, missä ongelmia tulee. Esiteini haluaa ja vaatii, että asiat tehdään hänen puolestaan. Valitettavasti hän syntyi Juurakoille ja täällä ei harrasteta curling-vanhemmuutta. Vaikka lapsen kiukuttelu tuntuu pahalle, olisi se vain karhunpalvelus tehdä kaikki hänelle valmiiksi.

Meille normaaleja ongelmatilanteita on seuraavat: -kommentoi jos samaistut tai teiltä löytyy lisää!

  • Puhtaiden pyykkien laitto kaappiin
  • Likaisten vaatteiden laitto pyykkikoriin
  • Huoneen siivoaminen
  • Tavaroiden laittaminen oikeille paikoille, kuten kotiin tullessa takin laittaminen naulakkoon.
  • Oman osaamisen yliarviointi ja siihen luottaminen on vanhempien syy. Esimerkiksi kellon osaaminen, sovitaan tietty kotiintuloaika, mutta sitä ei noudateta verukkeella ettei osaa digitaalista kelloa. Muttei myöskään halua käyttää rannekelloa tai huolehtia muuten noudattavansa yhteisiä sopimuksia.
  • Miten pikkuveljiä kohdellaan
  • Miten yhteistilojen ylläpito on koko perheen homma.
  • Vaatteita täytyy välillä vaihtaa ja ulos pukeudutaan sään mukaan

Esiteini ja konfliktit

Esiteinin kanssa konfliktit menee yleensä todella ylidramaattiseksi. Kun olet ensin järkiperäisesti selittänyt, käskyttänyt ja vielä vähän perusteltu esimerkiksi säänmukaisesta pukeutumisesta, tulee helposti kommentti esiteiniltä ”Ai sä et haluu et mä hengitän, sä haluut et mä kuolen”.

Mitä järkevää sanottavaa voisi enää mainita? ”Ei, en tietenkään halua” vastaus saa usein aikaan lopputtoman ”haluatpas/empäs halua” väittelyn, josta harva selviytyy provosoitumatta.

Miten minä, vanhempana muistaisin olla provosoitumatta?

Heti alkuun pitää sanoa, että sä et ihan oikeasti ole yli-ihminen, sä tuut joskus provosoitumaan ja huutamaan. Se on myös ok, tärkeämpää on se mitä sen jälkeen tekee. Kun olet menettänyt malttisi, huutanut ja riehunut, sitten hetken päästä saat nostettua itsesi ylös sieltä lapsen tasolta takaisin. Sitten täytyy hengittää hetken ja pyytää anteeksi, myös aikuisilla on tunteet ja joskus ne kiehuu yli. Lapsi oppii, miten tunteita saa näyttää kunhan muistaa myös pyytää anteeksi kohtuutonta käytöstä. On luonnollista, että esiteinivaihe tulee vanhemmille puskista, varsinkin kun kyseessä esikoinen. On myös normaalia, ettei kaikkia tilanteita hoida asiallisesti. Mutta loppujen lopuksi, se yksi huono juttu ei poista kaikkea hyvää mitä oot tehnyt kasvatuksen eteen!

Esiteini-iästä on hyvä opas MLL sivuilla, pääset sinne täältä

Esiteiniys on tarpeellinen vaihe, koska se valmistelee lasta itsenäiseen elämään

Esiteinille on tavallista, että hän provosoituu aivan arkisissa tilanteissa ja kehittää niistä riidan. Nuori kokeilee, onko nukkumaanmenoajoista yhä pidettävä kiinni, pitääkö hampaat todella pestä kaksi kertaa päivässä ja voisiko läksyjen teosta joskus luistaa.

Tyypillistä on myös aaltoilu: jonain päivänä lapsi haluaa olla äidin pieni, toisena sulkeutua yksin huoneeseensa. ”Älä todellakaan tule tänne!” lapsi viestittää niin sanoin kuin ilmein. Vanhemmille raivoamisella on vahva kehityksellinen tarve: lapsi tekee pesäeroa vanhempiinsa ja kavereista tulee entistä tärkeämpiä. Tämä valmistaa itsenäiseen elämään (MLL)

 

Saatat olla kiinnostunut myös

Saako lapset vituttaa?

Saako olla vauvakuume, vaikka arki on jo nyt rankkaa?

Kiiltokuvasome, kenen vastuulla on vääristynyt todellisuudentaju?

Olenko mä raskaana?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *