Hae
The Juurakko journal

Ne on täällä, HAMPAAT!

imetys

Olen aina kammonnut imetystä, kun vauvalla tulee hampaat. Pelkään niin paljon sitä kipua, verta vuotavia nännejä. Oliverin imetys loppui 3kk ikään, jolloin ei vielä hampaista tietoakaan. Niiloa imetin 6kk ikään saakka, jolloin hampaita alkoi juuri puhjeta. En kuitenkaan (muista) kertaakaan kokeneeni kunnon puraisua. Aatos on nyt 4kk ja hänellä on jo kaksi hammasta edessä alhaalla!

Voihan hampaat

Kaksi hammasta, ne tulivat niin nopeasti. Muutama hyvin kiukkuinen päivä ja ne ovat siinä. Muutamia kertoja Aatos hieman jäytää niin, että rintaan tullut hampaan jäljet, mutta kipu ollut vielä sietokyvyn rajoissa. Kauhulla odotan sitä, että ylhäälle tulee myös hampaat. Sitten voikin jo sattua! Voin jo kuvitella miten ne pienet naskalit tarrautuu rintaan, ja vaikka kuinka heilun ja huudan niin ne ei irtota otettaan. Huh, olisin varmasti hyvä tuottamaan kauhuleffoja äideille.

On jotenkin todella absurdia pelätä imettää vauvaa, jolla puhkeaa hampaat. Kun ei ole koskaan kokenut sellaista tilannetta, että vauva puraisee nännistä palan.

Haluan imettää vähintään 6kk saakka, mutta näillä näkymin vielä kauemmin. Imetys kerrankin onnistuu ilman suurempia kipuja, niin miksi en imettäisi sinne vuoden ikään? No katsotaan miten pärjätään näiden hampaiden kanssa, se varmasti on yksi tekijä imetyksen kestoon.

hampaat

Kerro sun kokemus imetyksestä? Kävikö hammassankarin imetyksessä pahasti, vai sujuiko kaikki kuin tanssi?

Imetyksestä löytyy paljon tietoa, kuten myös siitä kun vauvalla tulee hampaita. Parhaimpia lähteitä on Imetys.fi sivusto. 

Mitä pitää tehdä jos lapsi puree ja ymmärtääkö tämän ikäinen milloin äitiä sattuu?

”Vauvan pureminen imetysaikana on kurja, mutta yleensä ohimenevä vaihe. Puremiseen on erilaisia syitä, joiden selvittäminen voi vaatia pientä salapoliisin työtä. Kaikki vauvat eivät puraise rintaa koskaan. Osalla se taas on lyhyt vaihe, joka kestää tavallisesti yhdestä päivästä muutamaan viikkoon.

Ensimmäinen puraisu usein säikäyttää vanhemman  ja kiljahtaminen on varsin luonnollinen reaktio. On vauvan temperamentista ja herkkyydestä kiinni, miten hän reagoi. Toiset vauvat saattavat pelästyä kiljaisua ja he saattavat jopa lakkoilla hetken. Osa vauvoista taas kokee vanhemman reaktion hauskana juttuna, joka olisi kivaa kokea uudestaankin.” (Imetys.fi)

saatat olla kiinnostunut myös

Uusperhe -uusi normi

Julkisesti imettäminen

Äitiysloman jälkeen

Meidän parisuhde

Julkisesti imettäminen

Puhuin teille aikaisemmin Instagram-storeissa, että kuvittelin jo raskausaikana, et musta tulisi julkisen imetyksen puolestapuhuja. Nyt kuitenkin korona sotki sen verran, ettei meidän tullut liikuttua Aatoksen kanssa oikein missään ja arki oli muutenkin hyvin erilaista. Julkisesti imettäminen on kuitenkin luonnollista ja ennenkaikkea sallittua.

Julkisesti imettäminen, vanhat tunteet pintaan

Nyt kesällä olemme jo liikkuneet enemmän ja taas nousi mieleeni aikaisempi häpeäni julkisesta imettämisestä. Esikoiseni Oliverin imetystaipale alkoi hyvin hapuillen, en mielestäni saanut tarpeeksi tukea imettämiseen ja kärsin todella monet rintatulehdukset sen kolmen kuukauden imetystaipaleen aikana. En kehdannut imettää edes sukulaisten keskuudessa, en oikein osaa sanoa johtuiko se omasta epävarmuudesta imettää vai siitä, että halusin suojata rintani katseilta. Ehkä hieman molempia. Keskimmäisen lapsen, Niilon kohdalla, imetys oli jo hieman tutumpaa. Osasin pyytää heti synnytyssairaalassa apuja imetykseen. Jouduin jälleen käyttämään rintakumia imetyksen apuna. Sairaalassa todettiin, että minulla on niin pienet nännit, että siksi vauvan on vaikea saada otetta. Olin käyttänyt tätä kumia myös Oliverin imetyksen aikana, joten koin paljon ahdistusta koko rintakumia kohtaan. Mieleen tulvi elävästi rintatulehdukset sekä rikkinäiset nänninpäät, jota se kumi ei suosituksista huolimatta suojannut. Koin rintakumin yhteytenä epäonnistuneeseen imetystaipaleeseen, vaikka rintakumi ei ollut syy rintatulehduksiin tai rikkinäisiin nänniin.

Neuvolassa pyysin lähetettä imetystukihenkilölle, ja se oli kaiken pelastus. Joku väänsi minulle rautalangasta, miten saan imetyksen sujumaan. Oikeasti minulla ei ollut liian pienet nännit imetyksen onnistumiseen, vaan rintani ovat sen verran isot, että minun täytyy toisella kädellä tukea asentoa. Olin niin onnellinen, kun imetys onnistui hyvin myös ilman rintakumia. Kadehdin kuitenkin niitä, jotka pystyvät vain laittamaan vauvalle tissin suuhun, ilman että sitä rintaa täytyy tukea. Niilon imetystaival kesti 6 kk ikään saakka, vaikka sain imetykseen tukea, oli se toisinaan kivuliasta. Olisin voinut hyvin imettää pidempään, jos imetys olisi ollut täysin kivutonta. Mitä se nyt onneksi jo on.

julkinen imettäminen

Imetys

No mutta, takaisin aiheeseen. Niilon imetyksen kanssa oli jo luontevaa imettää sukulaisten nähden. Oli he sitten miehiä tai naisia, julkisella paikalla imettäminen oli vielä jännittävää. Imetyksen alussa käytössä oleva rintakumi vaikeutti siveellistä imetystä, joten hakeuduin aina jonnekin nurkkaan imettämään. Olin päässyt kuitenkin askeleen lähemmäksi luonnollista ja vapaata imetystä.

Vasta nyt kuopuksen, Aatoksen, kohdalla, koen olevani hyvin vapautunut imettäjä. Minä en ole epävarma omasta imetyksestä, tiedän miten imettää ja vaikka alkuun oli jälleen nännit verillä, ei se tarkoita ettei se onnistuisi. Rinnoilla kestää vain hetken tottua jälleen imetykseen. Nyt Aatoksen ollessa 3 kk, imetys on täysin kivutonta.

Olen pystynyt imettämään missä vain, ilman epävarmuutta tai häpeää. Jos joku ukko Jumbon aulasta saa jotain kiksejä siitä, että näkee vilaukselta mun nännin, niin mitä sitten? Ei se ole multa pois vaikka toinen sitä näkemäänsä miettisi illan tullen. Ällöä se olisi, mutta ei mun perhe siinä menetä mitään.

Imettäessä harvemmin käytän harsoa tai muuta suojaa, se vaikeuttaa mun rinnan asettamista oikeaan asentoon. Tuulelta toki yritän parhaani mukaan suojautua, jolloin säästyn rintatulehdukselta.

Tämäkin varmuus on tullut vasta iän ja kokemuksen myötä, olisipa tämä varmuus ollut jo ensimmäisen lapsen kohdalla, ehkä imetystaival olisi kestänyt pidempään ja kivut olisivat lähteneet.

 Toivottavasti sä saat tästä voimaa ja varmuutta omaan imetystaipaleeseen julkisesti!

vauvan imettäminen

Itse olen säästynyt kaikilta ikäviltä kommenteilta julki-imetykseen liittyen, mutta tiedän monia jotka ovat saaneet tuntemattomilta todella ikävää palautetta. Siihen kannattaa varautua, mutta sitä ei kannata pelätä. Useimmiten ihmiset ovat fiksuja, eivätkä kommentoi näinkin luonnollista asiaa kuin lapsen ruokkiminen. Mutta jos sulle tulee kommenttia, että imetys on ällöttävää tai toi on aika seksuaalista, niin muista, että on sun velvollisuus ja oikeus ruokkia lapsiasi silloin kun hänellä on nälkä. Ei silloin kun ympärillä olevat sen suo.

Ohjaako joku sinua suorittamaan imettämisen vessaan? Voit ohjata myös hänet sinne nauttimaan kahvinsa tai lounaansa.

Saatat olla kiinnostunut myös

Raskauskuulumisia

Meidän parisuhde

Raskauskuvaukset