Hae
The Juurakko journal

Mitä kävi treenille kun salit menivät kiinni?

Elämäntapamuutos on ollut nyt jossain syvänteessä, sieltä tuntuu olevan hullun vaikea päästä ylös. Kun salit menivät kiinni, se ei ainakaan auttanut. Olin juuri päässyt uudestaan kiinni treenaamiseen ja olin asennoitunut parantamaan kuntoani toukokuun juoksukisoihin. Kiloja on jonkun verran tullut takaisin ja se harmittaa suunnattomasti, eikä turhautumista pääse edes salille purkamaan.

Kun salit menivät kiinni

Olin juuri edellisellä viikolla tehnyt päätöksen, että käyn salilla 2-3 kertaa viikossa juoksemassa ja tekemässä lihaskuntoa. Ajankohta olisi aina noin viiden aikaan aamuyöllä, kun muu perhe nukkuu ja sali on suhteellisen tyhjä. Se oli unelma-aika kaikkien (velvollisuuksien) kannalta. Onhan se vaikea herätä aamuisin, mutta motivaation ollessa läsnä, ei se ollut niin big deal.

Jäädytin jäsenyyteni kun tieto pidemmästä sulkuajasta tuli. Turhautti, kun samalla huomasin miten jotkut toiset salit olivat ottaneet varausjärjestelmän käyttöön, jolloin salilla on juuri se 1-2 henkilöä kerrallaan. Miksei mun salilla ole tätä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Treenaamattomuus on täynnä tekosyitä

”Sä keksit vain tekosyitä kun et treenaa”

”Tiesitkö, että sä et tarvitse salia voidaksesi urheilla?”

”Hyi että kun sä olet laiska”

”Siis mikä saamaton paska, nyt lapset kainaloon ja vaunulenkille”

Se on iskostettu meidän mieleen, että treenaamattomuus on täynnä tekosyitä. Ei ole oikeita syitä jättää treeniä väliin, koska kaikki muutkin pystyy siihen. Mikset siis sinäkin? Kun itselle on tarpeeksi monta kertaa sanonut, ettei hyviä syitä ole, niin näitä ylläolevia lauseita putkahtelee treenin skippaamisen jälkeen.

Pahin mollaaja olen minä itse. Kaikki nämä lauseet olen sanonut itselleni, kun treenin olen jättänyt väliin syystä tai toisesta. Miksi me olemme itselle niin armottomia?

salit kiinni

Kaikilla on saman verran tunteja päivässä

Se, miten on tuomittu, ettei oikeita syitä voi olla treenaamattomuudelle, juontaa juurensa sanontaa, ”kaikilla on saman verran tunteja päivässä”. Fitnesstähdet poseeraan kuvissa sixpackin ja lapsiensa kanssa, kysyen seuraajilta ”Mikä on sinun tekosyysi?”. Tarkennuksena voisin kertoa, että kuvassa ei ollut suomalainen Koffin sixpack.

Jos kaikilla on saman verran tunteja päivässä, ei tämän matran keksijä varmasti ollut usean pienen lapsen äiti. Jos levität jumppamaton, se selvästi levittää jotain hermomyrkkyä, mikä viestittää lapsille hermoromahduksen paikkaa. On todella vaikea keskittyä rentouttavaan joogaharjoitukseen tai kovaan lihaskuntotreeniin, jos lapset raivoaa isälleen toisessa huoneessa. Silloin ei voi treenata kunnolla ja omatunto vaatii mennä auttamaan toista vanhempaa.

Entä ne ihanat videot, missä lapsi otetaan treeniin mukaan? Olen testannut ja huutava taapero on hyvin ärsyttävää treeniseuraa, varsinkin kun toinen vaatii Pipsa Possua ja puree. Loppuun voisin todeta, että vanhemmilla ei ole saman verran tunteja kuin muilla ja treenaamattomuudelle on olemassa oikeita syitä.

Saata olla kiinnostunut myös

Elämäntapamuutos ja suuri takapakki

Running day – Kun 5 km kisa, olikin 17 km!

Elämäntapamuutos raskauden jälkeen – Lähtötilanne

Vinkit sokerihiiren painonpudotukseen

Synnytyskirje

Synnytyskirje, toiveet ja pelot.

Mulla on takana kaksi hyvin erilaista synnytystä, ensimmäinen oli nopea, mutta traumaattinen. Hoitohenkilökunta oli ihanaa, mutta yksin synnyttäminen vaikutti todella paljon omaan mielentilaan. Se vaikutti paljon myös silloiseen parisuhteeseen. Toisessa synnytyksessä mieheni on tukena ja toivon mukaan hän pääsee myös tähän kolmanteen. Oman kumppanin tuoma turva ja lohtu on todella tärkeää niiden kipujen keskellä. Synnytyskirje on aina hyvä tapa tuoda omia aikaisempia kokemuksia esille, toiveita sekä pelkoja. Näin hoitohenkilökunta osaa varautua ja hoitaa sinua paremmin.

Ensimmäisestä lapsesta jouduin jo edellisenä iltana sairaalaan sisälle korkean verenpaineen takia. Epäiltiin raskausmyrkytystä, mutta todellisuudessa lähenevä synnytys nostatti verenpaineet todella korkealle. Synnytyssaliin siirryttiin noin yhden aikaan aamuyöstä, kun limatulppa oli irronnut ja olin 4cm auki. Oliver syntyi klo 5.59, noin 45 minuutin ponnistuksen jälkeen.

Toinen synnytys käynnistyi päivää ennen laskettua aikaa, kun klo 6.00 aamulla meni lapsivedet. Koska supistuksia ei tuolloin vielä ollut, pyysivät he sairaalaan näytille vasta puolen päivän aikaan. Pääsimme sairaalasta vielä kotiin ja kipeät supistukset alkoivat vasta kolmen aikaan aamuyöstä. Niilo syntyi kuitenkin vasta 18.00 aikaan iltapäivästä. Vaikka ponnistusvaihe kesti noin 20 minuuttia, oli synnytys kaikinpuolin kivuliaampi ja pidempi kuin ensimmäinen.

synnytyskirje tulevaan synnytykseen

Toivon, että tuleva synnytys menisi nopeasti ja suhteellisen kivuttomasti. Niilon synnytyksessä sain oksitosiniinia nopeuttamaan synnytystä – koin kuitenkin sen tehneen supistuksista entistä kipeämpiä. Silloin oli vaikeuksia saada epiduraali laitettua, joka puudutuksena on ollut minulle kaikkein paras ja toimivin. Epiduraalipuudutuksen haluan myös tässä kolmannessa synnytyksessä, ennen sen laittoa toivon pärjääväni ilokaasulla, kuten myös aikaisemmissa synnytyksissä. En ole kokenut muuta, kuin perinteisen synnytyksen sängyssä makoillen. En ole edes osannut kaivata vaihtoehtoja, jotenkin siinä tilassa ei huvita paljoa liikkua tai nähdä vaivaa kokeilla ammetta. Nyt olen kuitenkin avoin kaikille vaihtoehdoille, jos ammeessa olemista on mahdollisuus kokeilla, sitä varmasti kokeilen. En kuitenkaan halua olla ammeessa ponnistusvaiheessa.

Koen tärkeänä, että mieheni pääsee mukaan synnytykseen. Siinä on kuitenkin monia mutkia matkassa; rajoitetaanko tukihenkilöiden osallistumista synnytykseen entisestään, sairastuuko Andreas tai saammeko vanhemmat lapset hoitoon riittävän ajoissa. Tähän vaikuttaa se, milloin synnytys alkaa ja se, kuinka nopeasti synnytys etenee. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan, viemme lapset sekä koirat minun vanhemmille Lohjalle muutamaa päivää ennen laskettua aikaa. On kuitenkin vaikea ennustaa milloin Ruttu päättää syntyä, mitä jos syntyykin viikko ennen laskettua tai sen jälkeen?

Minulla on jo nyt ollut suhteellisen tiheitä ja epämukavia harjoitussupistuksia, mutta vaikea sanoa ennustaako ne synnytystä ennen laskettua aikaa vai ei.

Päällimmäinen toive on, että kaikki sujuu synnytyksessä hyvin, Ruttu on terve ja pääsemme nopeasti kotiutumaan. 

Saatat olla kiinnostunut myös

Sairaalakassi ja sen sisältö

Raskauskuvaukset

Ihana, kamala raskaus