Missä mun vauva? Aatos jo yli 6kk!
Aika on rientänyt ihan super nopeasti, Aatos on nyt jo yli puolen vuoden ikäinen. Mitä tässä ajassa on tapahtunut? Päällimmäinen kysymys, mikä ehkä hävettää myöntää, että pitäisikö muistaa? Mun vauva on kasvanut!
Vauvavuosi menee aina vähän sumussa, univaje painaa päivästä toiseen ja huomaat kyllä milloin ensimmäinen hammas puhkeaa, milloin toinen kääntyy tai lähtee liikkeelle. Mutta jälkeenpäin, jos joku kysyy minkä ikäinen toinen oli, tai mikä vuodenaika? Voisi vain kadota maan alle. En mä muista.
Aatos on aina ollut tosi tyytyväinen lapsi, ei turhia kitise. Hampaiden tulo on ollut ainut hetki, kun itkulle ei ole meinannut tulla loppua. Alkuun pieni nukkui koko yöt putkeen, liikkeelle lähdön jälkeen heräämisiä rinnalle on ollut 1-2 yössä.
Aatoksella on jo neljä hammasta, kaksi alhaalla keskellä ja kaksi ylhäällä. Olen viimeaikoina kuunnellut paljon Stephenie Mayerin Keskiyön aurinko-kirjaa, jonka takia Andreas naureskelee, että tästä syystä Aatos on päättänyt kasvattaa ”torahampaat”.
vauva Arki on hektistä, välillä vähän suoriutumista. Mutta mitään en vaihtais pois! Paitsi iltatoimet, ne vaihtaisin ihan mihin vaan.
Aatos on alkanut jo konttaamaan, vielä se on vähän haparoivaa, mutta eteenpäin mennään! Toinen on oppinut jo huojumaan polvillaan tukea vasten. Kohtahan se jo juoksee näihin kahden perässä. Sitä odotellessa, ostan kolme flexiä mihin sidon lapseni.
Saatat olla kiinnostunut myös
Saako olla vauvakuume, vaikka arki on jo nyt rankkaa?
Vauvanpäivää vietetään syyskuun viimeisenä perjantaina, tänä vuonna se oli 25.9. Aatoksen, Niilon ja Oliverin vauvakuvia katsoessa mieleen palasi ajatus neljännestä lapsesta. Onko OK, että on vauvakuume, vaikka arki on jo nyt rankkaa?
Olen ajatellut, että kun lapsiluku on täynnä niin sterilisaatio kutsuu. Päätös ei kuitenkaan ole pieni, joten täytyy olla täysin varma että se oli tässä. Aatoksen jälkeen en ollut varma ja leikiteltiin ajatuksella uudesta vauvasta.
Vauvakuume
Yritetään ajatella järkevästi, mutta on kaksi erilaista järkevää ratkaisua. Mikä olisi meidän perheelle oikea ratkaisu.
Rykäisee kaikki lapset kerralla, ensin on hullut ruuhkavuodet. Mutta niistä selviytyy hengissä, täytyy vain karsia omia asioita paljon. Pystyn kuitenkin tehdä somea ja järjestää lapsiystävällisiä tapahtumia. En kuitenkaan pystyisi olla läsnä koulussa tai kuvitella tekeväni opparia neljän lapsen kanssa, joista todennäköisesti vähintään kaksi olisi vaipoissa. Mutta lasten kasvaessa kaikki helpottaa ja pystyisin keskittymään täysillä opiskeluun sekä omaan uraan.
Toinen järkevä ratkaisu olisi odottaa. Opiskella koulu loppuun, odottaa että lapset hieman kasvaa. Nauttia hoitovapaasta ja luoda omaa uraa somen kautta. Olisiko neljäs ennen hoitovapaan päättymistä, vai palaisin työelämään ja katsotaan sitten myöhemmin? Mitä jos se neljäs ei enää sopisi ”kalenteriin” ja tuntuu, että ei pysty jäämään pois töistä. Todetaanko sittenkin että kyllä kolme riittää, voiko se neljäs jäädä kaivelemaan mieltä.
Kaikki raskaudet ovat sisältäneet jäätävää pahoinvointia, joka vasta kolmannessa raskaudessa tunnistettiin hypermeesiksi (lisätietoa tästä). Kehtaanko mennä takaisin töihin ja sitten raskautua, kun tiedän että pahoinvointi on ajanut saikuttamaan monta kuukautta. Ei auttanut lääkitys, vain aika. Työmyyränä koin huonoa omaatuntoa saikuttamisesta, jos oli päiviä, jolloin en oksentanut koko ajan, sitä oli vaikea ”myöntää” itselleen lupaa olla kotona. Olin raskausaikana todella ahdistunut, tuntui että muut syyttävät ja syyllistävät, eihän raskaus ole sairaus. Todellisuudessa taisin olla itse pahin syyllistäjä. Siksi en haluaisi palata töihin ja sitten raskautua, koen sen todella raskaaksi omalle mielenterveydelle.
voiko olla vauvakuume, vaikka valittaa arjesta?
Kyllä saa. Miksi se yhden lapsen vanhempi ei saisi valittaa arjestaan, kun maailmassa on paljon vanhempia joilla on enemmän lapsia? Ihminen on sopeutuva, keksii ratkaisuja, jos ottaa lisää vastuuta täällä, osaa myös hellittää jossain muussa. Jokainen perhe miettii parhaimmat ratkaisut heille.
Me päätettiin odottaa, en tiedä kuinka kauan. Ainakin niin että jatkan tammikuussa koulua ja saan sen toivottavasti tehtyä hoitovapaan aikana kokonaisuudessaan. Niilo jatkaa päiväkodissa ma-ke ja Aatos on hoidossa kotona. Tienaan somesta muutamia pennejä parantamaan hoitovapaan talousnäkymiä ja mietitään työelämään paluuta sitten myöhemmin.
Tämä päätös on kuitenkin meidän perheen, eikä valitettavasti muiden mielipiteet vaikuta tähän. Voit kuitenkin kertoa omat kokemukset! Paljon kuullut, miten kahden lapsen jälkeen ei enää onnitella. Aatoksesta kyllä onniteltiin ja oltiin iloisia meidän puolesta. Mutta entä neljäs? Saanko ikäviä kysymyksiä, että pettikö ehkäisy? Vihjailuja aborttiin, omien voimavarojen kyseenalaistamista. Pitäisikö mun perustella ja selitellä meidän yhteistä päätöstä. Ei pidä, mutta en voi myöskään sanoa ettei se tuntuisi ikävältä jos päätöksiä pitäisi läheisille perustella.
Voit olla kiinnostunut myös
Lauseet, joita en koskaan luullut sanovani – kunnes minusta tuli äiti